Haluaisin lausua mielipiteen ja esittää hallitukselle muutaman kysymyksen valmennuskurssi asiasta.
Onko valmennuskurssista kysytty laitoksen mielipidettä suusanallisuutta pidemmälle? Olen sitä mieltä, että valmennuskurssi tulee järjestää ehdottomasti yhteisymmärryksessä laitoksen kanssa. Puolueessa on asiaa aikaisemmin pohdittu ja tällöin laitos on suhtautunut valmennuskurssin järjestämiseen kriittisesti (hyvästä syystä).
Ystävällisesti haluaisin huomauttaa, että vaikka pääsykoekirjat ovat samat Jyväskylässä ja Tampereella, niin pääsykokeen luonne on kuitenkin varsin erilainen. Tampereella Turun ja Helsingin tapaan pääsykokeessa testataan lähinnä "pilkun oikeaa paikkaa". Jyväskylässä mielestäni pääsykokeessa tarkastellaan enemmänkin hakijan kirjoitustaitoa sekä kykyä hahmoittaa kokonaisuus osastensa kautta (Pääsykoekirjan lukujen osien kokonaisuuden soveltamista annettuun aiheeseen). Kuuluisiko valmennuskurssiin siis kirjoitusviestinnällinen osuus? Ja miten valmennuskurssilla opetettaisiin jyväskyläläistä valtio-opin luentaa? Mielestäni molemmat ovat taitoja, jotka kehittyvät opintojen edetessä, eikä niitä voida muutaman viikon kurssilla opettaa.
Kaikella kunnioituksella huomauttaisin myös, että Antti Hautamäen esittämät seikat valmennuskurssin puolesta eivät mielestäni ole vakuuttavia.
a)Kuka on paras hakija? Seitsemän Laudaturia vai julmettu luovuus?
b)Mistä lähtien Puolue on ollut kiinnostunut voitontavoittelusta? Jos tamperelaiset järjestävät kirjasta valmennuskurssin, niin tarkoittaako se, että valmennuskurssi sopii myös Jyväskylän valtio-opin oppiaineen luonteeseen?
c)Mielestäni se, että hakija lukee pääsykokeisiin siten, että pääsee yliopistoon sisään on riittävä osoitus kiinnostuksesta oppiainetta kohtaan. Se mitä motivaatiolle opintojen edetessä tapahtuu tuskin on riippuvainen siitä, onko suorittanut valmennuskurssin vai ei.
d) Vai lainalla? Tästähän Raimo Sailas ilahtuisi. On toki syytä keskustella kurssille osallistumisen kokonaiskustannuksista, sillä kaikki hakijat tuskin ovat kotoisin Jyväskylästä. Kurssille osallistuminen tosiaankin saattaakin vaatia lainanottoa.
Ilmeisesti laina-argumentti tässä tapauksessa viittaa kommenttiin: "Palautteen mukaan valmennuskurssit ovat hakijoita eriarvoistava menettely, sillä kaikilla ei ole varaa osallistumismaksuun." Lainallako poistetaan eriarvoisuus? Visa avaa tulevaisuuden. Eiku, senhän saa vasta, kun on sisällä yliopistossa ja plakkarissa 60 opintoviikkoa (60 ovariahan on legitiimi tae asiakkaan maksukyvylle..). Valmennuskurssit ovat hakijoita eriarvoistava menettely, ei sitä lainalla poisteta. En minä ainakaan opiskelemaan hakiessani olisi pankista lainaa saanut, vaikka opiskelu olisi mikä investointi tahansa tulevaisuuteen.
e) Jos pelkkä kirjasta lukeminen ei ole tehokkain oppimiskeino, niin kehoittaisin hakijaa harkitsemaan alan valintaa kahteen kertaan.
Kuuntelemalla oppiville valmennuskurssi on tässä mielessä tasa-arvoistava menettely. (WAS?) Skinner äänikirjaa odotellessa ;)
Toivon Puolueen hallituksen harkitsevan valmennuskurssi asiaa uudelleen.
Lisäisin vielä että tällaisen kurssin järjestäminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Hommasta koituu paljonv työtä ja varsinkin kuluja, esim. opettajien palkat, materiaalit ja tilojen vuokraus (ja tilat maksaa jyväskylässä todella paljon tuollaiselle esim. 2 viikon kurssille). Eli ei mitenkään "otetaan rahat pois, koska tamperelaisetkin ottaa" - tyyppinen juttu. Onnistuessaan kurssi voi tietysti tuottaa ainejärjestölle myös plussaa.
Biologian ainejärjestö Syrinx on ainakin tällaisia kursseja joskus järjestänyt, mutta ei enää moneen vuoteen, koska eivät jaksa jännittää onko kurssille tarpeeksi osallistujia ja saavatko omat rahansa pois. Ja biologiaan hakee kuitenkin ainakin puolet enemmän opiskelijoita kuin valtio-oppiin, joten voisi olla aiheelllista olettaa, ettei nämä valtio-opin valmennuskurssitkaan vetäisi tarpeeksi väkeä.
Tämä on näitä ikuisuuskysymyksiä. Viimeksi tätä mietittiin minun ja Onnin kopokaudella vuonna 2004. Silloin päätettiin olla pitämättä kurssia. Syitä oli monia. Ylipäätään valmennuskurssin järjestämisen ei koettu kuuluvan ainejärjestön tehtäviin, eikä sen kohdalla haluttu myöskään ottaa taloudellista riskiä. Nykyinen hallitus tietysti tekee omat päätöksensä.
Kannattaa Jenny myös muistaa, että opiskelijat, jotka laitokseen sisään pääsevät, eivät aina ole mallia abi. Luottokortteja myönnetään kuulemma työtä tekevillekin?
Jennylle suuret kiitokset mielipiteistä! Asian eteen ei ole tehty muuta kuin alustavaa keskustelua ja veroasioiden selvittelyä. Homma on siis vielä hyvin alussa ja siitä tullaan varmasti vielä keskustelemaan lisää, varsinkin kun asia herättää keskustelua...
Jep. Noita Alinan mainitsemia kuluja silmällä pitäen kannattaa myös punnita sitä, kuinka moni näkee Jyväskylän valtio-oppiin pääsyn niin vaikeaksi tai haluttavaksi, että on valmis siitä pulittamaan ja valmennuskurssin istumaan.
Ja miten valmennuskurssilla opetettaisiin jyväskyläläistä valtio-opin luentaa?
Ei kai jyväskyläläistä valtio-opin luentaa tarvitse osata vielä pääsykokeessa? Gradussa varmaan olisi hyvä jos tästä luennasta on jotain ymmärtänyt. Pääsykokeessa kysymykset tulevat kirjasta. Jos opettelee kirjan kannesta kanteen ja osaa vastata asiallisesti niin pääsee lukemaan valtio-oppia. Kaikki varmasti tietävät ettei siihen tarvita "henkimaailman" apuja. Valmennuskurssilla voi oppia kirjan paremmin kuin itsenäisesti. Vai voiko?
Niin kyllä se vähän niin taitaa olla, että Tampereelle ennemmin käydään se valmennuskurssi ja samoilla lämpimillä tullaan koittamaan JKL:n pääsykoetta "varalta". Tietysti on niitäkin, jotka ensisijaisesti tänne hakevat. Ilmeisesti pyrkijämäärät ovat kuitenkin aika eri luokkaa. Ja mitä tulee sisään pääsyyn, oman kokemukseni perusteella JKL ei testaa sellaisia taitoja, joita oleellisesti voisi kurssilla parantaa. Sitä joko osaa kirjoittaa sillä hetkellä tai ei. 2vk:n kurssi (okei en tiedä, mikä sen pituudeksi kaavailtu) tuskin auttaa nimenomaan kirjoitustekniikan kehittymisessä.
Kuten todettua, asioista keskustellaan vasta - myös hallituksessa. Ja seuraamalla hallituksen esityslistoja, voi myös puolueen kokouksiin tulla asioista keskustelemaan. Tämä foorumi näyttäisi kuitenkin toimivan mainiosti! ja siitä kiitos kaikille osaanottajille.
Haluaisin myös huomauttaa, että tämä valmennuskurssi-asian päätös ei varsinaisesti koske meidän hallitusta, vaan se on seuraavan hallituksen päätettävissä, miten kurssi järjestetään ja missä. (siis JOS) Olemme vain herättäneet keskustelua ja yritämme selvittää mahdollisia järjestämisen ongelmia ja mahdollisuuksia. Aiomme myös kirjata ne ylös, ettei sitten tulevaisuudessa tarvitse käydä näitä samoja keskusteluja uudelleen, mikäli sikäli nämä päätökset nyt mihinkään suuntaan aukeavat.(tähän on myös piilotettu pienen pieni kritiikki vanhoja hallituksen jäseniä kohtaan, tuntekaa piikki lihassanne )
Haluaisin vielä kysyä, että mitä varten osa opiskelijoista ajattelee, että heillä on jokin oikeus päättää siitä, miten kouluun hakevat parhaiten oppivat? Mahdollisuuksien tarjoaminen ei ole mielestäni ollut ikinä ketään vahingoittava toimenpide. Se ei todellakaan ole keltään pois, jos VALTIO-OPISSA järjestetään valmennuskurssi.
Aiomme myös kirjata ne ylös, ettei sitten tulevaisuudessa tarvitse käydä näitä samoja keskusteluja uudelleen, mikäli sikäli nämä päätökset nyt mihinkään suuntaan aukeavat.(tähän on myös piilotettu pienen pieni kritiikki vanhoja hallituksen jäseniä kohtaan, tuntekaa piikki lihassanne )
Haluaisin vielä kysyä, että mitä varten osa opiskelijoista ajattelee, että heillä on jokin oikeus päättää siitä, miten kouluun hakevat parhaiten oppivat? Mahdollisuuksien tarjoaminen ei ole mielestäni ollut ikinä ketään vahingoittava toimenpide. Se ei todellakaan ole keltään pois, jos VALTIO-OPISSA järjestetään valmennuskurssi.
Jos nyt vähän vielä kommentoin..
Uskallan väittää, että yksikään keskusteluun osallistuneista opiskelijoista tuskin ajattelee, että heillä olisi oikeus päättää, miten yliopistoon hakevat parhaiten oppivat. Ehkä ylimielisyyteen sortuvalla kommentilla: "Jos pelkkä kirjasta lukeminen ei ole tehokkain oppimiskeino, niin kehoittaisin hakijaa harkitsemaan alan valintaa kahteen kertaan.", halusin yksinkertaisesti todeta sen tosiasian, että opintomme pitkälti koostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta. Lukemastaan analyyttisesti kirjoittamiseen ei vain mielestäni voi "valmentaa". Sarkasmi on, kuten sanottu taitolaji.
Omana tarkoitusperänäni oli tarjota subjektiivinen näkemykseni aiheeseen, josta aikaisemminkin ainejärjestössä ollaan keskusteltu. Dokumentointia tai ei, jokainen järjestötoimija ennen pitkään huomaa miten pyörä vuosi vuoden jälkeen keksitään uudestaan ja uudestaan
Kun tuossa Antin mailissa nousi esiin Puolueen rahatilanne, niin miten huono se itse asiassa mahtanee olla? Siis ihan vaan kysymyksenä, kun monillakaan ei tästä ole käsitystä.
"Puolue ei myöskään mielestäni ole ollut kiinnostunut voitontavoittelusta valmennuskurssia pohdittaessakaan, vaan ennemminkin pyrkiä tasapainottamaan ymmärtääkseni varsin kehnoa taloudellista tilannettaan."
"Lisäisin vielä että tällaisen kurssin järjestäminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Hommasta koituu paljonv työtä ja varsinkin kuluja, esim. opettajien palkat, materiaalit ja tilojen vuokraus (ja tilat maksaa jyväskylässä todella paljon tuollaiselle esim. 2 viikon kurssille). Eli ei mitenkään "otetaan rahat pois, koska tamperelaisetkin ottaa" - tyyppinen juttu. Onnistuessaan kurssi voi tietysti tuottaa ainejärjestölle myös plussaa."
Ja tässä olen samaa mieltä Alinan kanssa. Enemmän kuin opiskelijoiden eriarvoistaminen minua huolestuttaa juuri nämä kyseiset seikat, saadaanko valmennuskurssi ensinnäkin hakijoita hyödyttäväksi, ja toiseksi, pääsemmekö siitä myös omillemme, ja mieluiten siten, että siitä jotakin hyötyä myös Puolueen toiminnalle olisi. Koska kysymyksessä eivät hallituksen kokouksessa olleet vielä tällaiset taloudelliset kannattavuudet ja käytännön järjestelyjen onnistumisen mahdollisuudet, en vastannutkaan - kuten pöytäkirjasta tulisi huomata - seikkoihin, joita emme käsitelleet, vaan ajatukseen valmennuskurssin mahdollisesta eriarvoistavasta vaikutuksesta hakijoiden suhteen.
Jennyn kommenttiin viitaten:
"Uskallan väittää, että yksikään keskusteluun osallistuneista opiskelijoista tuskin ajattelee, että heillä olisi oikeus päättää, miten yliopistoon hakevat parhaiten oppivat. Ehkä ylimielisyyteen sortuvalla kommentilla: "Jos pelkkä kirjasta lukeminen ei ole tehokkain oppimiskeino, niin kehoittaisin hakijaa harkitsemaan alan valintaa kahteen kertaan.", halusin yksinkertaisesti todeta sen tosiasian, että opintomme pitkälti koostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta. Lukemastaan analyyttisesti kirjoittamiseen ei vain mielestäni voi "valmentaa". Sarkasmi on, kuten sanottu taitolaji."
Ehkäpä yhden pääsykoekirjan tenttaamisessa kaksi kuukautta ei ole välttämättä sama asia kuin lukea esim. viikko tenttiin eri kirjoja? Ehkäpä tällöin siis esimerkiksi viikon kestävä valmennuskurssi olisikin vain helpotus. Koska muistuttaisin, että yllättäen meilläkin myös luentoja löytyy, vaikkakin vain varsin vähäisessä määrin..
Ja toisen seikan esitin sähköpostissani, eli esimerkkinä oli lukiosta juuri päässyt hakija. En tiedä kuinka moni teistä luki lukion aikana kokonaista oppikirjaa, sillä itse en tähän suoritukseen kyennyt. Ehkäpä se shokki lukea yht'äkkiä tiiliskiveltä tuntuva kirja ei olisi niin paha, jos myös valmennuskurssilla asioita voitaisiin käydä läpi. Asiat ovat myös monelle varmasti täysin uusia: tuskinpa moni Hegelin Oikeusfilosofiaa on ensi lukemalla ymmärtänyt - käsitekoneisto kun on kovin hauska, ja varsin raskas. Tämä analogiana siihen ajatukseen, miltä meidänkin pääsykoekirjamme voi vaikuttaa abiturientin näkökulmasta katsoen, joten asioiden läpikäyminen ja mahdollisuus kysyä, saada havainnollistettua opetusta ja esimerkkejä tai lisää esimerkkejä tuskin haittaisi.
Analyyttista kirjoittamista voi harjoitella, toki, ja opettaminen on jo vaikeampaa. Mutta siihenpä emme valmennuskurssilla kykene, eikä myöskään kirjaa lukemalla. Joten mielestäni tämä on varsin epäolennainen kommentti, sillä analyyttistä kirjoittamista joko osaa tai ei osaa, eikä siihen kirjan lukeminen tai valmennuskurssi auta, ja kyse ei ole enää siis valmennuskurssista, vaan itse asiassa hakijan henkilökohtaisista kyvyistä: ehkäpä juuri niistä kyvyistä, joihin viittasin mainitessani "parhaat hakijat aina sisälle pääsevät", jonka voisi siis lukea "ne, jotka osaavat jo kirjoittaa analyyttisesti, aina sisälle pääsevät".
Matti esitti hyvän pointin. Ongelmallista hallitustyöskentelyssä on todellakin se, ettei kauden kestäessä varsin lyhyen aikaa ole mahdollista rakentaa pidemmän aikavälin suunnitelmia ja osa siitäkin ajasta menee jo pohdittujen samojen asioiden käsittelyyn kunnon dokumentoinnin puuttuessa. Tähän asti hallitusten hyvätkin suunnitelmat ovat katkenneet kauden loppuessa. Olisiko järkevää ottaa tavaksi jonkilaisen vuosiraportin tekeminen, jonka seuraavan hallituksen jäsenet kävisivät läpi kautensa alussa?
Eilen käytiin tosiaan kahvihetkelläkin hieman keskustelua tästä valmennuskurssi asiasta. Ja paikalla oli myös laitoksen henkilökuntaa jotka myös ottivat osaa tähän keskusteluun. Kaikenlaisia mielipiteitä on nyt esitetty suuntaan sekä toiseen. Olisiko kellään mitään ehdotusta siitä, että miten tämä keskustelu, jota on käyty monilla foorumeilla tulisi dokumentoida? Voin toki kirjoittaa yhteenvedon, joka sitten laitetaan tuonne arkiston puolelle, mutta olisiko jollain jotain hyviä ehdotuksia, miten kannat tulisi dokumentissa esittää?
Vielähän tämä keskustelu toki polveilee, en sitä ole tässä mitenkään lopettamassa.
Haluaisin vielä huomauttaa omasta puolestani, että Tampereen, Turun ja Helsingin Valtio-opin opiskelijat ovat luultavasti yli-ihmisiä kun ovat saaneet ikinä niitä kursseja järjestettyä.
Totta on että valmarit teettää paljon hommia, käytännössä ne työllistävät yhden ihmisen koko kevääksi. Meillä valmennuskurssivastaava siis hoitaa kurssipaikan varaukset, yhteydenpidon opettajiin ja kurssilaisiin, organisoi mainonnan, ottaa tarvittavat vakuutukset ja laskee talousarvion, lopputilityksen ja palkat yhdessä taloudenhoitajan kanssa. Työtaakka on suuri, muttei musertava.
Se, onko valmareiden järjestäminen ylipäätään tarkoituksenmukaista hakijoiden tasa-arvoisen aseman kannalta, on aina hankala dilemma. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että pelkkä kirjan ulkoa osaaminen ei riitä hakijoiden välisten erojen ollessa todella pieniä. Tällöin hyvällä vastaustekniikalla voi voittaa paljon. Kurssille tulevien toivovatkin kurssilta yleensä juuri kirjoitusharjoituksia. Lisäksi pyritään käymään läpi mahdollisia ongelmakohtia sekä kirjan mahdollisia painotuksia. En väitä, etteikö näitä asioita voisi ilman kurssiakin oppia. Valtsikkaan on toki mahdollista päästä ilman valmareita. Kurssit pitäisikin mieltää enemmän tukevaksi elementiksi pääsykokeeseen valmistautumisessa. Kerätyn kurssipalautteen valossa tässä ollaan onnistuttu. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja myös sisäänpääsyprosentti on ollut varsin hyvällä tasolla.
Me olemme pitäneet kurssien hinnat kaupallisia järjestäjiä alemmalla tasolla. Voitot käytetään yhdistyksen toimintaan eli jäsenistön, eli myös kursseilta sisäänpäässeiden hyväksi.
Yhtenä pointtina voisi vielä mainita kurssien työllistävän vaikutuksen. P-klubi järjestää kurssit sekä polhissasta että valtio-opista ja näin työllistetään kaksi omaa opiskelijaamme. Motivoituneita opettajakandidaatteja on yleensä löytynyt mukavasti ja uskallankin väittää kurssien olevan varsin korkeatasoisia.
Tällaiset jutut siis päällimmäisenä. Jos jäi kysyttävää, laittakaa meiliä. Vastailen mielelläni. Hyvää maaliskuun jatkoa !
Maiju Jääskeläinen, mmjaas(at)utu.fi P-klubin hallituksen sihteeri 2006 valmennuskurssivastaava 2005
)
